Kirjoittaja:velimattim | 11.11.2009

Inhimillinen koneisto toisinaan syrjäytettävä

Kun neuvoston jäsenet näkivät Pietarin ja Johanneksen rohkeuden ja totesivat heidät oppimattomiksi kansanmiehiksi, he olivat ihmeissään. He tunsivat nämä Jeesuksen seuralaisiksi. Ap.t. 4: 13.

Jos avaamme oven Jeesukselle, hän tulee sisään ja jää asumaan luoksemme. Saamme jatkuvasti uutta voimaa hänen todelliselta edustajaltaan Pyhältä Hengeltä.

Totuus on elävä periaate, jonka tehtävänä on valaista mieltä kirkkaalla loisteellaan. Kun näin on tapahtunut, silloin on aika puhua elävältä Kristukselta tulevia sanoja. “Me olemme Jumalan työtovereita” (12. Kor. 3: 9).

Kevätsateen kuurojen langetessa ihmisten keksinnöt, inhimillinen koneisto, tullaan toisinaan syrjäyttämään. Silloin inhimillisen arvovallan rajat murtuvat kuin kaislat, ja Pyhä Henki puhuu elävän inhimillisen edustajan kautta vakuuttavalla voimalla. Kukaan ei silloin tarkkaile sitä, ovatko lauseet hyvin muotoiltuja tai kieliopillisesti virheettömiä. Elävä vesi virtaa Jumalan omissa kanavissa. Olen varma siitä, että taivas on täynnä arvokkaita ja kestäviä aarteita annettavaksi lahjaksi  kaikille, jotka tahtovat käyttää niitä hyväkseen. Ja kun he ovat niistä rikastuneet, he jakavat niitä ilmaiseksi muille. Tiedän, että tämä on totta.

Me tarvitsemme rikasta ja päivittäistä kokemusta rukouksesta. Meidän tulisi olla hellittämättömän leskivaimon kaltaisia, hänen, joka tietoisena tarpeestaan voitti väärämielisen tuomarin puolelleen määrätietoisilla vetoomuksillaan. Jumalaa pyydetään tekemään näitä asioita hyväksemme, sillä se antaa kokemuksellemme lujuutta ja syvyyttä. Jumalaa etsivän sielun on oltava vakavissaan. Hän palkitsee ne, jotka häntä ahkerasti etsivät.

Me tahdomme, että totuutta puhuvat ihmissydämille ihmiset, jotka hän on verellään ostanut. Haluamme kuulla totuutta ihmisiltä, jotka itse ovat sen totuuden valtaamia, jota he esittävät muille, ja jotka noudattavat totuutta omassa elämässään.

Kun Pyhä Henki tulee kirjasta s. 325
kirj. E.G.White

Kirjoittaja:mariavarjo | 26.10.2009

Sapatti 14.11.2009

Kauppaneliö 13, klo 11.00

Raamattutunti:     Sirpa Halminen
Sapatinsana:        Sirpa Halminen

Tervetuloa!

Kirjoittaja:velimattim | 14.10.2009

Syysaamun runo

Keskiviikko-aamuna 14.10.2009

Taas uusi päivä yön sylistä nousi,
kuin venemies järven pintaa se sousi.
Niin kirkkaat on säteet uuden päivän,
ne poistavat mielestä surujen häivän.

On ollut kaunista syksyn ruskaa,
on ollut päiviä täynnä tuskaa.
Vaan aina mustien murheiden vyöstä,
uusi aamu kirkkaana nousevi yöstä.

Ei ole elämä vailla tuskaa,
se osansa meille kaikille antaa.
Vaan silloinkin Jumalan voimakkaat kädet,
yön sylistä lapsensa valoon kantaa.

Tänä aamuna tuon mä kiitoksein Sulle,
kun nostit mun ylös kuoleman yöstä.
Mä kiitän, anteeks kun syntini sain,
minä kiitän ristillä tehdystä työstä!

Sinä lunastushinnan kalliin maksoit,
oi kiitos Jeesus, kun kaiken jaksoit!

Nyt olen kaikista synneistä vapaa,
sinun kalliin syntiuhrisi tähden.
Saan unohtaa mielestäin kaiken menneen,
nyt vapaana taakoista matkaani lähden.

Kiitos Jeesus, kun aina käyt kanssani tiellä,
oi kiitos kun aina tukeas annat!
Ja ohjaat lastasi lävitse tuskan,
kun uuvun, niin silloin ollallas kannat.

Siis miksi murheita mieleni kantaa,
kun Sun veriuhrisi rauhan antaa.

Oi kiitos Luojani, Herra taivaan,
kun annat apusi lapsesi vaivaan.
Ja syvältä, syvältä, laaksoista maan,
kanssas kirkastusvuorelle kulkea saan!

kirj. Veli Matti

Jumalan huolenpito

Vanhemmat jutut »

Aiheet